Thumbnail Image 1

Kuinka minusta tuli kehystäjä?

Piirtelin jo lapsena paljon, mutta käännekohta tuli lukion aikaan kun innostuin maalaamisesta. Sisäinen maailmani ilmestyi pahveille, äänilevyille ja vanhoille lakanoille. Asuin silloin Saarijärvellä samassa pihapiirissä oman pienen kehystämön omistaneen isoisäni kanssa. Vaari halusi jakaa tietotaitonsa minulle perinnöksi ja näin aloitin kehystämisen ensin omia tauluja kehystämällä.

Muutin lukion ja armeijan jälkeen Helsinkiin opiskelemaan kuvataiteita ja melko pian laitoin oman toiminimen pystyyn. Tutustuin taidekauppiaisiin ja aloin ensin kehystämään heille. Tauluja meni käsieni kautta aika suuri määrä ja tänä aikana opin hyvin näkemään, millä kehyksellä saa minkäkin taulun myytyä. Opin rutiinit, miten pystytään kehystämään nopeasti niin, että kehys on kuitenkin viimeisen päälle viimeistelty.

Halusin oppia, miten kehystyksiä otetaan vastaan ja mitä kaikkia erilaisia kehysvaihtoehtoja on olemassa. Minulle avautui paikka erään suuren kehystämön vastaanottopisteessä ja kehystämön puolella. Opin näkemään minkälaisesta kehyksestä kukakin tykkää ja opin myös miten esinekehystyksiä ja muita erikoisuuksia tehdään. Pomonani oli tuolloin yksi ”Vuoden kehystäjä” – tittelin saaneista henkilöistä.

Sisällä paloi kuitenkin halu oman kehystämön perustamiseen. Koin olevani valmis siihen ja suunnittelin miten kaikki käytännön asiat hoituisivat. Löysin huippupaikan Helsingistä osoitteesta Humalistonkatu 1. Kaksikerroksisen tilan kellariin laitoin kehystämön ja yläkertaan pienen galleriatilan. Tämä oli hieno tilaisuus yhdistää kehystäminen ja oman taiteen tekeminen ja myyminen. Samalla tutustuin useisiin taiteilijoihin ja pidin omia sekä muiden taiteilijoiden näyttelyitä tasaiseen tahtiin.

Juuri kun sain kaiken hyvään vauhtiin Helsingissä, riepotteli rakkaus minut Poriin. Liikuin kylillä, kyselin ja laskeskelin. Tulin siihen tulokseen, että tällä hetkellä ei ollut hyvä aika perustaa kehystämöä. Minulle tarjottiin keittiömyyjän töitä ja otin sen iloiten vastaan. Sain ihan hyvin keittiöitä kaupaksi, mutta keväällä 2014 tuli täydellinen stoppi. En onnistunut työssäni ja päätin lopettaa, vaikka minulla ei ollut mitään tietoa jatkosta.

Thumbnail Image 1

Vaarilta ostettu Morsø on edelleen käytössä.

Pohjalainen vaimoni ilmoitti pian napakasti ”tämän vuoden kesäkuussa sinulla pitää olla jotain töitä.”Tartuin toimeen ja lähdin kyselemään eri kehystämöistä minkälainen tilanne heillä on. Pari ensimmäistä paikkaa sanoi heti, että töitä on niin vähän, ettei heillä ole mahdollisuutta palkata työvoimaa. Epätoivoisena päätin vielä käydä katsomassa, mikä tilanne on KivatKehykset- kehystämöllä. Yllättäen omistaja sanoi ”tulit aika ihmeelliseen aikaan, sillä ajattelin huomenna laittaa tämän paikan myyntiin.” Meillä oli samanlainen näkemys kehystämön hinnasta ja olin pian valmis tekemään kaupat. Ainoa ongelma oli oikean paikan löytäminen, koska KivatKehykset ei voinut jatkaa enää entisessä paikassaan. Kävin katsomassa muutamaa eri paikkaa, mutta päädyin lopulta Länsipuisto 26:een. Nyt liikkeen ikkunasta näkyy puisto ja edessä on vapaita ilmaisia parkkipaikkoja. Parempaa paikkaa kehystämö-gallerialle en osaisi kuvitella.

Sami Halttunen